Olipa erilainen joulu

Jouluvalmistelut oli tehty ja odotimme normaalia, rauhallista kotijoulua. Toisin kuitenkin kävi. Jouduin aika yllättäen sairaalaan jouluaaton aattona. Oireet olivat aika tuttuja: hieman puutumisen tunnetta, vasemmalla puolella kehoa. Samanlaisia tuntemuksia on ollut silloin tällöin jo vuosien ajan. Tuntemukset ovat poistuneet nopeasti, kun olen ottanut pienen tilkan konjakkia. Nyt eivät poistuneetkaan. Huolestuin ja soitin terveyskeskuksen ensiapuun. Tutkimusten jälkeen minut kuljetettiin Kuopioon sairaalaan. Koko ajan puhe- ja liikuntakykyni oli tallella. Ainoastaan puutumisoireet vaivasivat.

WP_20151229_002

Siellä vierähtikin viikko tutkimuksissa ja lepäillessä. Monenlaista mahtui niihin päiviin. Oli kipua ja tuskaa. Omalla kohdallani ne aiheutuivat eräästä lääkkeestä, jonka käyttö sitten lopetettiinkin. Eivätkä kaikki minulle tehdyt kokeetkaan ihan tuskattomia olleet.

Olen saanut elää suhteellisen terveenä pitkän aikaa, joten tämä yllätti. Samalla sain konkreettisemman ja syvemmän kokemuksen siitä, että maailmassa, jopa aivan lähellä, on monenlaista kärsimystä. Televisiosta meille näytetään sotia ja kaikenlaisia onnettomuuksia. Niihin turtuu, eivätkä ne paljoa kosketa, jos niissä ei ole läheisiä osallisina. Sairaalassa kärsimys kosketti. Keskustelin aika paljon potilastovereideni kanssa. Vaihdoimme kokemuksiamme, kerroimme elämästämme. Eräälle potilastoverilleni sain kertoa uskoon tulostani. Muutamille lupasin rukoilla heidän puolestaan ja välitin myös seurakuntaan sekä muutamille uskoville ystävilleni rukouspyyntöjä. Koin olevani Jumalan lähettämänä myös sairaalassa. Rukoilin myös paljon siellä ollessani niin potilaiden, kuin henkilökunnan puolesta.

Henkilökunta teki hyvää työtä sillä kokemuksella, koulutuksen tuomalla tietämyksellä ja muilla resursseilla, jotka heillä olivat käytössä. Hoitojaksot olivat yleensä lyhyitä ja potilaat pääsivät nopeasti pois sairaalasta. Sairaalassa näki pieniä ihmeitä: eräs pyörätuolipotilas pystyi parin päivän päästä kävelemään ilman apuvälineitä. Minun silmissäni se näytti ihmeeltä.

Ollessani epätietoinen mikä minua vaivaa ajattelin, että jos se on jotain vakavaa, voin vaikka kuolla. Aluksi en oikein tiennyt kumpi olisi minulle parempi, kuolla ja päästä eroon vaivoista, vai jatkaa vielä elämää. Sitten huokaisin Jumalalle:”Herra, en haluaisi vielä lähteä tästä maailmasta.”

Niinpä pääsin kotiin noin viikon sairaalassaolon jälkeen ja kuntoni on kohentunut jo lähes yhtä hyväksi kuin se oli ennen sairastumistani.

WP_20160103_002 1

Kiitos Jumalalle erilaisesta Joulusta!

 

 

 

 

 

 

Hyvää uutta leikkausvuotta!

Olenpa suorittanut tämän vuoden viimeisellä puoliskolla enemmän leikkauksia kuin kolmen Ässän hallitus on edes suunnitellut. Tänä aamunakin leikkasin varpaan kynnet. Homma se on sekin. Varsinkin ukkovarpaiden kynnet kannattaa leikata riittävän usein, niin ei tarvitse kulkea reikäiset sukat jalassa, ellei se ole muotia tänä talvena Suomessa.

Muotiahan pitää seurata hamaan hautaan saakka, eikö vaan? Olisiko kenelläkään varmaa tietoa, onko kevään kaljun oltava kiiltävä, vai matta? Jos on, niin laittakaapa palautetta, että tiedän varautua.

Eihän minun pitänyt kaljusta, eikä muodista kirjoittaa, vaan leikkauksista. Anteeksi, harhauduin väärille poluille ajatuksissani. Vuoden vaihtuessa on hyvä muistella mennyttä vuotta. Se oli tälle vaarille hyvä vuosi. Joulun sain viettää Kuopiossa täysihoidossa edulliseen hintaan. Tässä vaiheessa on helppo sanoa ”edulliseen” hintaan, kun ei ole vielä laskua tullut. Voi olla, että hinta ei olekaan edullinen sitten, kun näen laskun.

Palataanpa leikkauksiin, kynnet, hiukset, parta- ynnä muut karvat kannattaa leikata silloin tällöin. Erityisesti suosittelen ukkovarpaiden kynsien riittävän usein suoritettavaa leikkausta,  ekologisista ja ekonomisista syistä.

Siis, leikatkaamme iloisin ja turvallisin mielin myös vuonna 2016. Ei jätetä kaikkia leikkauksia Kolmen Ässän hallitukselle!

 

 

 

 

 

Joulun aika

Ylihuomenna on jouluaatto. Se on päivä, jota monet ihmiset odottavat. Siihen päivään sisältyy paljon toiveita: erityisesti lapset odottavat tavaralahjoja, joita he ovat toivoneet. Yllätyksetkin ovat tervetulleita.

Lasten vanhemmat odottavat mukavaa yhdessäoloa, lasten naurua ja iloa. Odotukset joulun suhteen ovat korkealla. Näin ei kuitenkaan ole kaikkien kohdalla. Erityisesti yksinäisyys korostuu jouluna. Vanhukset kaipaavat lasten ja lastenlasten vierailua. Hyvin monet saavatkin mieluisia vieraita joulun aikaan.

Jouluun liittyy myös monenlainen hyväntekeväisyys. Se on hyvä asia. Tosin hyväntekeväisyyttä on syytä harrastaa myös muulloin kuin jouluna. On aiheellista kysyä itseltään: harrastanko hyväntekeväisyyttä pelkästään saadakseni hyvän omantunnon ja voidakseni kokea olevani hyvä ihminen? Vai haluanko vilpittömästi auttaa?

Tosiasia on, että kun ajatellaan perinpohjaisesti, niin kukaan ihminen ei ole täysin hyvä. Jumala yksin on täydellinen hyvyys ja rakkaus. Hän osoitti sen antaessaan poikansa syntyä ihmiseksi talliin. Jumalan Poika, Jeesus Kristus, teki eläessään kaikenlaista hyvää. Hän kuoli ristillä maksaen meidän kaikkien syntivelan. Olemme syntisiä, mutta armahdettuja. Olemme matkalla taivasten valtakuntaan.

Jumalan siunaamaa joulun aikaa!

JoulukorttiMJS

 

 

Suomen itsenäisyydestä

Suomi itsenäistyi 98 vuotta sitten. Kansamme irrottautui Venäjän tsaarin vallasta. Aika oli otollinen, koska vallankumous pyyhki Venäjältä tsaarin vallan pois. Itsenäistyminen ei syntynyt ilman tuskia. Kansamme kävi verisen ja repivän sisällissodan, jonka vaikutukset tuntuvat jossain määrin edelleen.

En tiedä onko arvioni oikea, mutta oletan, että sisällissodan päätyttyä kansamme oli itsenäisempi, kuin nykyään. Silloin kansassamme vaikutti hyvin voimakas isänmaallisuus ja halu päättää omista asioistamme.

Jumalan avulla Suomi vältti joutumisen Neuvostokansojen joukkoon. Kunnioitan jokaista miestä ja naista, joka osallistui vuosina 1939 – 1944 taisteluihin isänmaamme itsenäisyyden säilyttämiseksi. Noina vuosina kansamme oli varmasti yhtenäisempi kuin nykyään. Silloin myös rukoiltiin paljon.

Noista vuosista on kulunut jo yli 70 vuotta. Ne ovat olleet rauhan vuosia. Kansamme on vaurastunut. Samalla kuitenkin usko Jumalaan on vähentynyt ja moraali rappeutunut. Itsenäisyydenkin kanssa on niin ja näin, koska enemmistö maassamme noudatettavista uusista laeista säädetään Euroopan Unionin toimesta.

On myös merkkejä siitä, että tunnustavat ja Raamatun sanaa Jumalan sanana pitävät kansalaiset voivat joutua entistä enemmän syrjityiksi ja mahdollisesti jopa vainotuiksi.

Jeesus on sanonut opetuslapsilleen:”Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.”  Matt.5:11-12 

Oi Herra, armahda Suomen kansaa, anna herätys!

Sana työntekijälle

Raamatun alkulehdillä kerrotaan, kuinka synti sai ihmiset tekemään vastoin Jumalan selkeää käskyä. Syntiinlankeemuksen jälkeen Jumala sanoi Adamille:

”Otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinut on otettu. Maan tomua sinä olet, maan tomuun sinä palaat.” 1.Ms.3:19 

Ihminen ei saanutkaan enää nauttia vapaasti herkuista, joita paratiisissa oli tarjolla. Oli ryhdyttävä viljelemään, metsästämään ja hankkimaan kaikkea sitä mitä elämiseen tarvittiin. Työ oli raskasta. En tiedä oliko Adamin ja Eevan mielessä aika, jolloin heidän ei tarvinnut tehdä työtä. Jos oli, niin kaduttiko heitä syntiinlankeemus.

Aikojen saatossa ovat lukemattomat ihmiset kokeneet, että työ on raskasta. Se on ollut sitä fyysisesti, mutta myös henkisesti. Kautta aikojen ihmiset ovat kääntyneet Jumalan puoleen onnistuakseen tekemisissään.

Herra, meidän Jumalamme, ole lempeä meille, anna töillemme menestys, siunaa kättemme työt.  Ps.90:17

On ymmärretty, että työssä onnistuminen ei ole pelkästään meidän omien taitojemme, voimiemme ja kykyjemme varassa. Menestys on loppujen lopuksi Jumalan vallassa.

Ihminen voi menestyä työssä, jos hän pitää siitä, ja hän tekee sitä iloiten.

Mitä teettekin, tehkää se täydestä sydämestä, niin kuin tekisitte sen Herralle ettekä ihmisille.  Kol.3:23

Matkan jälkiselvitys

Kuten matkakertomuksessani kerroin, kävimme syömässä Krog Madame nimisessä ravintolassa. Kotiin tultuani aloin käydä tapani mukaan läpi matkalla tehtyjen ostosten kuitteja. Totesin, että ravintolassa olin maksanut vain yhdestä lounaasta. Yleensä minä maksan meidän molempien ateriat, kun olen vaimoni kanssa syömässä. Asia piti tietysti korjata ja lähetin sähköpostiviestin ravintolaan. Alla viestini hieman lyhennettynä:

Huomasin tililtäni ja kuitista, että olin maksanut vain yhdestä lounaasta, tarkoitus oli maksaa molemmista, siis vaimostani ja itsestäni. Maksettuani en vilkaissutkaan kuittia. Valitettavasti. Todennäköisesti virhe tuli siinä, että oli lievää hässäkkää, kun seuralaiseni keskustelivat ja yritin kuunnella mitä he sanoivat. Sitä paitsi oli jo käyty yhdellä kirpputorilla ja lisää oli tiedossa, joten tällaisen vaarin hoksottimet olivat hakoteillä (voi ne kyllä olla muutenkin). Haluatteko lisää selityksiä? ☹ 😃

Siis, tarkoitukseni oli maksaa kaksi lounasta, enkä huomannut sanoa sitä maksaessani. Anteeksi!

Vaikka olemme varkautelaisia, emme ainakaan tahallaan varasta edes ruokaa. Tosin, ruokanne on kyllä niin hyvää, että jos olisimme taipuvaisia varastamaan, niin houkutusta olisi.  😊  

Pidemmittä puheitta, pliis. Lähettäkää tilinumero ynnä viitenumero, minne voin maksaa maksamatta jääneen lounaan.

Aika pian sain ravintolasta vastausviestin:

Hei Pekka, ja oikein mukavaa perjantaita!

Ensinnäkin, mukava kuulla, että käyntinne Krog Madamessa oli mieluisa ja nautitte ruoasta! Voi tietenkin olla, että erehdys on myös meidän päässä. Siinä kiireisen lounaan keskellä saattaa mennä välillä pasmat sekaisin. Tarjoan mielelläni tuon ”maksamattoman” lounaan teille, kiitoksena tästä rehellisyydestä ja hyvästä palautteesta. Toivottavasti näemme taas Krog Madamessa kun seuraavan kerran olette Helsingissä!

Mukavaa viikonloppua sinulle Pekka!

Ystävällisin terveisin, Iina Krog Madame
Asia tuli hoidettua hyvin, eikä jäänyt huonoa omaatuntoa. Kaiken lisäksi mainitsemani ravintola sai täydet pisteet, joten laitanpa linkin heidän sivuilleen.

http://madame.fi/

 

Onnibussi matka 9 – 11.11.15

Viime viikolla näin Facebookissa kuvan Raumalta. Se oli niin viehättävä, että innostuin ehdottamaan vaimolleni matkaa Raumalle. Hänkin kiinnostui siitä. Tutkimme yöpymis- ja matkustusmahdollisuuksia kotikaupungistamme Raumalle.  Julkisilla kulkuvälineillä ei ole suoria yhteyksiä Varkaudesta Raumalle. Hotellissa yöpyminenkin vaikutti liian kalliilta. Loppujen lopuksi päädyimme Helsingin matkaan.

Onnibussilla pääsi Varkaudesta Helsinkiin suoraan ilman vaihtoja nopeasti ja edullisesti. Toki junalla matkustaminen on mukavampaa. Se on tasaisempaa ja tilaakin on enemmän. Onnibus oli meille sopivin, koska matkan sai ostettua helposti netistä, ei tarvinnut kirjautua, eikä etsiä mitään erikoistarjouksia.

Yövyimme Vuorikadulla Hotelli Arthurissa. Sattumoisin löytyi meidän budjetillemme sopiva hinta ulkomaiselta sivustolta onhotels.com . Huone oli vaatimaton, mutta meille riittävä. Hotelli tarvitsisi ainakin neljännessä kerroksessa remontointia. Käyttämämme huoneen ikkunanpuitteet pitäisi joko vaihtaa, tai ainakin korjata ja maalata. Palvelu oli kyllä ystävällistä ja aamiainen hyvä. Voin suositella hotelli Arthuria, jos haluaa yöpyä aivan keskustan tuntumassa, eikä vaadi viiden tähden tasoa hotellilta.

Molempina aamuina kävelin tapani mukaan kaupungilla ja otin kuvia. Hotellin kanssa samassa korttelissa toimii Stadin rukouksen talo ja House kahvila. Helsingin tuomiokirkko, eli Suurkirkko on myös hyvin lähellä.

WP_20151110_004   WP_20151110_012

Tiistai oli timanttipäivä

Saimme viettää useita tunteja esikoiseni, Päivin kanssa. Kierrettiin kirpputoreja ja käytiin syömässä Krog Madame’ssa Lapinlahdenkadulla. Kirpputoreista jäi erityisen positiivisena pieleen Punavuoren Patina Sepänkadulla. Ennen kuin Päivi lähti takaisin kotiin kävimme kahvilla Espan Kappelissa.

Espan Kappelissa 10.11.15
Espan Kappelissa 10.11.15

Päivän kruunasi yhteinen lounas Amarillossa vanhimman lapsenlapseni, Villen (20 v), kanssa. Olipa todella mukava keskustella Villen kanssa ja kuulla hänen suunnitelmistaan ja musiikkiharrastuksestaan.

Amarillo, Helsinki 10.11.15
Amarillo, Helsinki 10.11.15

Tämä matka on ollut jälleen konkreettinen osoitus siitä, että Jumalan johdatus on parempi, kuin omien toiveiden toteutuminen. Toisinaan Jumalan johdattaa elämäämme myös niin, että saamme iloita omien toiveidemme täyttymisestä.

Sananlaskussa  sanotaan (Snl.13:12 )

Pitkä odotus ahdistaa sydäntä, elämä elpyy, kun toive täyttyy. (Rk.92)        

Pitkä odotus tekee sydämen sairaaksi, mutta täyttynyt halu on elämän puu. (Rk. 38)

Matkasta jäi hyviä muistoja ja paljon kuvia. Muutama videopätkäkin tuli otettua. Ehkä julkaisen niitä joskus.

Jumalan runsasta siunausta sinulle, joka tämän luit!

Puoluepolitiikkaa marraskuussa 2015

Näkymä Tornikahvilasta
Näkymä Tornikahvilasta

Kotikaupungissani, Varkaudessa, vaikutti viime vuosisadalla tehtaanjohtaja, josta ihmiset pitivät. Häntä pyydettiin puoluetoimintaan mukaan. Hän kieltäytyi kohteliaasti ja sanoi:”Politiikka on paljon puhetta ja vähän tekoja.”  Varmasti näinkin on. Päätöksiä tehdään välillä pitkällisten ja väsyttävien neuvottelujen jälkeen. Meistä tavallisista kansalaisista se vaikuttaa ajan haaskaukselta. Liiallisen puheiden pitämisen sijastahan voisi tehdä jotain hyödyllisempää. Demokraattisessa yhteiskuntajärjestelmässä päätöksiä ei voi tehdä niin, että yksi henkilö, tai puolue voi yksin päättää asioista. Valtiota voi sanoa laivaksi, jolla on suunta, eli tavoite. Sama pätee kuntiin, ja kaupunkeihin. Niissäkin on määriteltävä tavoitteet ja pyrittävä niiden saavuttamiseen.

Minua pyydettiin Kristillisdemokraattien (KD) paikallisosaston puheenjohtajaksi kesäkuussa olleessa kokouksessa. Sanoin:”En tee sellaista päätöstä näin pian.” Siinä kokouksessa suostuin varapuheenjohtajaksi. Runsaan viikon päästä on syyskokous, jossa valitaan uusi johtokunta ja puheenjohtaja.

Olen usealle ihmiselle ilmoittanut etten ryhdy puheenjohtajaksi, koska pidän parempana, että siihen tehtävään löytyisi joku nuorempi ja innokkaampi henkilö. Olen ollut jossain määrin stressaantunutkin, kun voimakas toiveeni on, että puolueen toiminta elpyisi tällä paikkakunnalla.

Stressaantumiseni osoittanee liian pitkälle menevää pyrkimystä tehdä itse ja saada yksin aikaiseksi se mitä toivoo. En ilmeisesti ole oppinut jättämään toiveitani Jumalalle ja luottamaan siihen, että Hän auttaa. Kuluneella viikolla Kaikkivaltias Jumala on opettanut minua ja antanut iloa siitä, että en ole yksin paikallisosastonkaan asioissa. Olin yhtenä päivänä niin väsynyt huonosti nukutun yön jälkeen, että autolla ajaminen olisi ollut riskialtista. Kerroin asian työtovereilleni paikallisosaston johtokunnassa ja myös yhdelle kaupunginvaltuutetulle, joka on puolueemme jäsen. Oli suuri ilo havaita, että kaikki halusivat auttaa. Ja asia järjestyi. Kiitos Jumalalle ja puoluetovereilleni.

Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa. Fil.4:6-7

Ylläoleva on läksy, jota saan näköjään opetella yhä uudestaan. Olen kiitollinen siitä, että opettajani, Jumala, on kärsivällinen. Hän ei erota koulustaan kovapäistäkään oppilasta, voi laittaa nurkkaan, mutta sallii sitten palata luokkaan.

Odotan mielenkiinnolla paikallisosaston vuosikokousta. Nyt luotan siihen, että saamme valittua puheenjohtajan kokouksessa.

Sopu syntyi

Maassamme oli hallituskriisi. Nyt on tullut tieto, että sopu on syntynyt. Toivottavasti on saatu sovittua muustakin, kuin neuvottelujen loppumisesta ja nukkumaan menosta.

Hallituskriisi on eräänlainen sisällissota. Sodan ensimmäinen häviäjä on totuus. Se kuuluu informaatiosodan keinoihin, että levitetään propagandaa vastapuolesta ja pyritään saamaan laaja kannatus omille mielipiteille.

On hyvä, että nyt syntyi sopu. On aina parempi tehdä rauha, kuin aloittaa sota.

Olenko köyhä vai rikas?

Monia ihmisiä sanotaan viisaiksi. Onpa joku joskus sanonut minuakin viisaaksi. Omasta mielestäni en ole erityisen viisas. Tunnettu talousvaikuttaja Björn Wahlroos on sanonut meitä suomalaisia tyhmiksi, koska emme osaa kartuttaa omaisuuttamme. Myönnän, että hän on oikeassa ainakin minun kohdallani. Joudun pitämään tarkasti kirjaa tuloistani ja menoistani, etten eläisi yli varojeni. Ja käyttötilini saldo lähenee yleensä nollaa ennen eläkkeen tuloa tililleni. Joskus se harmittaa.

Onko se, että ihminen on vaurastunut, osoitus siitä, että ihminen on viisas? Jos hänen omaisuutensa on rehellisin keinoin hankittu, on hän toiminut taitavasti työssään ja vaurastunut. Lisäksi hänellä on ollut onnea liiketoimissaan. Voidaan sanoa, että Jumala on siunannut häntä.

Kuinka moni todella rikkaista ihmisistä haluaa yhä vain enemmän? Vai onko joukossa sellaisia, jotka osaavat myös jakaa omaisuudestaan niille, joilta puuttuu jopa ruokaa ja joilla ei ole kattoa pään päälle?

Minäkin olen rikas, jos tulojani ja omaisuuttani verrataan niihin lähimmäisiin koti- ja ulkomailla, joilta puuttuu ruokaa, juomaa, vaatteita ja asunto.

Olen rikas myös siinä mielessä, että elämälläni on tarkoitus. Saan palvella lähimmäisiäni kaikin tavoin. Voin jakaa omastani, rahaa, tavaraa ja aikaa. Saan iloa ja onnea, kun voin auttaa silloin, kun voin.

(Lue: Matt.25:31-46)

Herkistä korvasi kuulemaan viisautta, avaa sydämesi ymmärrykselle, 3. pyydä tietoa avuksi, korota äänesi ja kutsu ymmärrystä. 4. Etsi sitä kuin hopeaa, tavoittele niin kuin kätkettyä aarretta. 5. Silloin tajuat, mitä on Herran pelko, opit, mitä on Jumalan tunteminen, 6. sillä viisaus tulee Herralta, hän antaa tiedon ja ymmärryksen.

 

Snl.2:2-5