Yleisurheilun superkesä

Yleisurheilusta kiinnostuneet ovat taas saaneet seurata maailman parhaiden yleisurheilijoiden suorituksia television ja muun median välityksellä. Itselleni oli yllätys, että MM-kisat järjestettiin nyt ensimmäisen kerran historiansa aikana USA:ssa. Olen ollut siinä käsityksessä, että USA on ollut, sekä viime vuosisadalla, että tällä, yksi yleisurheilun keskusmaita maailmassa. TV selostaja kertoi, että Eugene, Oregon, on kaupunki, jota USA:ssa pidetään varsinaisena yleisurheilun pääpaikkana koko liittovaltion alueella. USA:ssa on kyllä monia kaupunkeja, joissa on yliopisto, joissa yleisurheilijoita kannustetaan ja tuetaan voimallisesti.

Suomalaisten joukkue on kokonaista 36 urheilijaa ja se on paljon, jos ajatellaan pelkästään menestys mahdollisuuksia. Kovin monelta urheilijaltamme ei etukäteen voinut odottaa mitalisijoja. Tähän mennessä ei niitä ole tullutkaan. Seiväshyppääjä Wilma Murron kuudes sija on ollut toistaiseksi suomalaisten paras sijoitus.

Ehkä yksi suurimmista pettymyksistä on itselleni ollut Topi Raitasen putoaminen loppukilpailusta. Häneltä saatiin siihen selvä selitys haastattelussa. ”Mikään ei pysynyt sisällä.” Jotain ongelmia ruoansulatuksessa hänellä oli. Kun energiatankkausta ei pysty tekemään ennen kilpailua, ei tulos kilpailussa voi olla hyvä.

Yleisurheilun asema suomalaisessa urheilumaailmassa ei ole läheskään yhtä hyvä, kuin se oli 1970-luvulla. Se joutuu kilpailemaan harrastajista kasvaneen lajikirjon myötä. Kaikki potentiaaliset menestyjät eivät ala harrastaa yleisurheilua. Menestyvä yleisurheilija on tukijoukoistaan huolimatta loppujen lopuksi yksilöurheilija, joka kokee median luoman menestyspaineen oman persoonansa mukaisesti. Painetta luo median lisäksi some nykyään. Kohtelu epäonnistunutta urheilijaa, valmennusta ja joukkueen valitsijoita kohtaan voi olla murskaavaa, jopa julmaa.

Takuuvarmasti valitsijoita moititaan rahojen tuhlaamisesta, kun joukkuetta kasvatettiin suureksi, vaikkei menestysodotuksia ollut. Itse en moiti. Mielestäni on hyvä, että nuoria suomalaisia lähetetään kansainvälisiin kisoihin, vaikka realistiset menestystoiveet ovat alhaiset.

On hienoa nähdä MM kisoissa kilpailevien eri maanosista tulleiden, ihonväriltään erilaisten, eri kieliä puhuvien urheilijoiden keskinäinen ystävyys. Se ilmenee mm. siten, että kilpailijaa kannustetaan hyviin suorituksiin, vaikka se tarkoittaisi oman sijoituksen heikkenemistä.

Tämä kesä on oikea yleisurheilufanien superkesä: heinäkuussa MM-kisat, elokuussa EM-kisat ja kauden päättää perinteisesti Suomi-Ruotsi maaottelu. Jossain välissä ovat Kalevan kisatkin.

Kiitos kaikille suomalaisille urheilijoille, heidän taustajoukoilleen ja yleisurheilun taloudellisille tukijoille!

Pekka Sevanto, Kuopio

Julkaistu Savon Sanomissa 21.7.22

Julkaissut Pekka Sevanto

Olen 77 vuotias eläkeläinen ja naimisissa Pirjo vaimoni kanssa, joka on minua parisen vuotta nuorempi. Asumme kahdestaan kerrostalohuoneistossa noin sadan tuhannen asukkaan kaupungissa Suomessa. Olemme molemmat tunnustavia kristittyjä. Yksi harrastuksistani on radioamatööritoiminta OH2BFS kutsulla vuodesta 1965 lähtien. Tällä hetkellä minulla ei ole omia laitteita, mutta käyn satunnaisesti pitämässä radioamatööriyhteyksiä Kuopiossa kerhoasemalta tunnuksella OH7AA.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: