Ensimmäinen koronavuosi on eletty

Runsas vuosi on eletty monella tavalla merkillistä ja poikkeuksellista aikaa. Tällaista en ole kokenut elämäni aikana ennen. Muistan hyvin reilu vuosi sitten, kun maaliskuussa olin jo pakannut matkatavarani ja lähdössä pääkaupunkiseudulle Data Missionary Fellowship ry:n vuosikokoukseen ja tapaamaan samalla lapsiani, jotka asuvat Vantaalla. Tuli tieto vaarallisesta taudista, joka leviää nopeasti. Piti tehdä päätös lähdenkö, vai jätänkö lähtemättä. Kysyin läheisiltä ja myös mainitsemani yhdistyksen varapuheenjohtajalta heidän kantaansa. Varapuheenjohtaja oli voimakkaasti sitä mieltä, että voin lähteä. Läheisteni kannat vaihtelivat. Päätin, etten lähde. Yhdistyksen kokous pidettiin sitten virtuaalisesti MS Teams järjestelmällä. Se ei ollut yhdistykselle ennen kokematon tilanne. Olimmehan pitäneet Skypellä virtuaalikokouksen tai ehkä useammankin jo monia vuosia aiemmin. Virtuaaliset kokoukset ja tapaamiset eivät koskaan korvaa normaalia kokouksia ja tapaamisia, mutta ovat parempi vaihtoehto verrattuna siihen, ettei ollenkaan tavata.

Lääketieteen asiantuntijat pohtivat ja antoivat lausuntoja valtionhallinnon eri elimille, erityisesti THL ja STM muodostuivat asiantuntija organisaatioiksi, joita maamme hallitus kuunteli. Hallituksen lausuntoja alkoi tulla tiuhaan. Ja kansa kohisi. Erityisesti sosiaalinen media aktivoitui hyvin voimakkaasti. Erilaisia ohjeita, suosituksia ja määräyksiä tuli julkisen sektorin kautta tiuhaan tahtiin.

Pelko lisääntyi kansan keskuudessa. Vuosi sitten levisi julkisen median kautta tieto, että kasvomaskeista ei juurikaan ole hyötyä taudin etenemisen hillitsemisessä. Sen tiedon perimmäinen syy oli aika selvä heti; näin täytyi tiedottaa, koska maskeja ei maassamme ollut riittävästi. Perusteltu epäily maskien hyödyllisyydestä jäi itämään monen kansalaisen mielessä. Oli myös selvää se, että on joukko kansalaisia, joille maskien käytön haitat voivat olla suurempia, kuin niistä mahdollisesti saatava hyöty.

Kesä meni hyvin, näytti siltä, että taudin leviäminen ehkä loppuukin. Tuli syksy ja tautitapauksia alkoi tulla lisää. Sitten tuli kiire alkaa mainostaa kasvomaskien käytön olevankin hyödyllistä. Polkaistiin lyhyessä ajassa niiden tuotanto käyntiin kotimaassakin. Syntyi oma teollisuuden haaransa. Somessa ja muuallakin keskustelu vauhdittui. Henkilöt, jotka eivät jostain syystä voineet, tai halunneet käyttää niitä, totesivat kuuluvansa viruslinkoihin, kulkutautimyönteisiin jne. Ilman kasvomaskia kaupassa käydessä maskiton sai kokea ympäristön painetta ja joissain tapauksessa vihaisia reaktioita, jopa käsiksi käymistäkin.

Sitten tuli rokote, siihen asetti toivonsa tasavaltamme presidentti Sauli Niinistökin ja pian lähes koko kansa. Ja jälleen, kriittisesti monista syistä, rokotteeseen suhtautuvat saivat kuulla olevansa ”kulkutautimyönteisiä” ja ”vastuuttomia” kansalaisia elleivät halua tulla rokotetuksi. Nyt aletaan olla siinä vaiheessa, että matkustaminen ulkomaille ja sieltä tänne onnistuu, jos on todistus siitä, että on saanut Covid-19 virusta vastaan rokotteen. Säädökset kuitenkin vaihtelevat eri maissa.

Olen usein ajatellut, ja sanonutkin, niille harvoille ihmisille, joiden kanssa olen näistä aiheista keskustellut, että ei käy kateeksi olla töissä valtionhallinnossa, eduskunnassa, THL:ssä, STM:ssä, AVI;ssa, tai julkisen median palveluksessa. Tilanteet ovat vaihdelleet nopeasti. Kansa on reagoinut kiivaasti ja mielipiteitä on sinkoillut eri alustoilta tsunamin lailla. Syytöksiä, uhkauksia, jopa väkivallan purkauksiakin on tullut.

Moni Covid-19 virustartunnan saanut, on sairastunut ja kuollut. Osa sairastuneista on saanut oireita ja tauteja, jotka jatkuvat edelleen. Osa ei ole saanut mitään oireita. Osa kansalaisista on saanut ehkä elinikäisen viruspelon, joka vaikuttaa heidän elämäänsä kuolemaan asti. Viruksen vaikutukset ovat siis ennalta arvaamattomat.

On tietenkin oikein pyrkiä ennaltaehkäisemään tauteja ja vähentämään ennenaikaisia kuolemia, joita voi tulla muistakin syistä, kuin tarttuvista taudeista. Näyttää siltä, että meillä ihmisillä, ja aika laajalti koko ihmiskunnalla, on vahva usko lääketieteen kaikkivoipaisuuteen. Itselläni ei sitä ole, eikä ole ollut ehkä koskaan. Toki tiedän, että lääketiede on kehittynyt huimasti 76 vuotisen elämäni aikana. Silti sen keinot ovat rajalliset.

Presidentti Niinistö sanoi eräässä lausunnossaan näin:”Emme ole kaikkivoipaisia.” Se on totta. Toisaalla hän sanoi muistaakseni jotenkin näin:”Tästä ei päästä ennen kuin saamme rokotteen.” Hänellä on ilmeisesti voimakas usko rokotteen hyötyyn. En epäile, etteikö rokotteesta voi hyötyä olla. Viruksen, tai oikeammin virusten eri varianttien, vaikutuksista ja rokotteen tehosta niihin ei ole varmaa tietoa kenelläkään. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoi jossain jotenkin näin:”Voi olla, että rokotuksia voidaan joutua antamaan usein.

Lääketiede yrittää pysyä nopeasti muuntuvien virusten perässä ja kehittää uusia rokotteita. Se näyttää olevan kiihtyvä kierre. Siitä kierteestä hyötyvät taloudellisessa mielessä ainakin lääketeollisuus ja julkinen media. Ja se kierre saadaan pysymään käynnissä runsaalla, ja jatkuvalla, koronavirukseen liittyvien asioiden tiedottamisella. Loppujen lopuksi on kyse sairastumis- ja pelkohysterian ylläpitämisestä. Pelko on yksi tehokkaimmista keinoista saada ihmiset kuluttamaan rahaa. Tämähän pitää paikkansa myös tietokonevirustorjunta bisneksessä.

Olen vakaasti sitä mieltä, että vaikka minulla olisi miljardi euroa käytettävissä, en sillä rahalla saisi edessä olevaa kuolinpäivääni muutettua. Se tulee jokaiselle, ennemmin tai myöhemmin, ellei Vapahtajamme tule takaisin ennenkuin ehdimme kuolla. Uskon siihen, että Vapahtajani, Jeesus Kristus, on valmistanut minulle ja kaikille, jotka uskovat häneen, tien maailmaan, jossa ”Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.” (Ilm.21:4)

Ensimmäinen koronavuosi on takanapäin. Nyt tartuntamäärät ovat maassamme vähentyneet selvästi. Rajoituksiakin on lievennetty. Vaikuttaa tulevan hyvä kesä. Alkaako uusi aalto syksyllä? Sen näemme sitten.

Pekka Sevanto 4.5.2021

Julkaissut Pekka Sevanto

Olen 76 vuotias eläkeläinen ja naimisissa Pirjo vaimoni kanssa, joka on minua parisen vuotta nuorempi. Asumme kahdestaan kerrostalohuoneistossa noin sadan tuhannen asukkaan kaupungissa Suomessa. Olemme molemmat tunnustavia kristittyjä. Yksi harrastuksistani on radioamatööritoiminta OH2BFS kutsulla vuodesta 1965 lähtien. Tällä hetkellä minulla ei ole omia laitteita, mutta käyn satunnaisesti pitämässä radioamatööriyhteyksiä Kuopiossa kerhoasemalta tunnuksella OH7AA.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: