VIRUKSISTA JA ROKOTTEISTA

Maaliskuussa 2020 alkoi mittava muutos elämässämme pienen ja näkymättömän vihollisen, koronaviruksen (COVID-19) vuoksi. Alkoi ennennäkemätön uutisvirta, jossa useimmiten käytettyjä sanoja olivat korona ja virus.

Viruksesta löytyy ainakin kaksi hieman erilaista määritelmää. Medicalnewstoday.com sivustolla on 30.5.2017 kirjoitettu näin:”Virukset ovat eläviä organismeja, jotka eivät voi lisääntyä ilman isäntäsolua. Niitä uskotaan olevan enemmän kuin mitään muita biologisia organismeja.” (Ensimmäinen lause käännetty sanatarkasti. Toinen lause on allekirjoittaneen vapaa käännös.).

Sivusto Sciencealert.com kuvaa virusta näin:”Virus on geneettinen aine, jossa on orgaanisia osia, jotka tunkeutuvat eläviin soluihin ja käyttävät isäntäsolujen metabolisia prosesseja tuottaakseen uusia viraaleja osia.”

Näin maallikkona kiinnitin huomioni Medicalnewsin määritelmässä olevaan sanaan ”eläviä”, joka puuttuu Sciencealert.com’in määritelmästä. Viruksen täsmällinen määrittely on ilmeisesti erittäin vaikeaa ja näyttää siltä, että tiedemiehet ovat erimielisiä siitä voidaanko virusta kutsua eläväksi organismiksi vai ei. Yksimielisyys vallitsee siitä, että virus ei voi lisääntyä ellei se ole päässyt tunkeutumaan elävään soluun.

Virusten löytymisen historia ulottuu 1800-luvun loppuun ja ranskalaisen mikrobiologi Charles Chamberlainin tekemään keksintöön ja havaintoihin. Hän kehitti niin pienireikäisen suodattimen, että siitä eivät bakteerit päässeet läpi, mutta niitä pienemmät virukset pääsivät. Venäläinen biologi Dmitri Ivanovski teki kokeita tupakanlehdillä ja totesi, että tupakanlehdistä puristettu ja suodattimen läpi pakotettu mehu kykeni edelleen saastuttamaan terveitä lehtiä. Hän teki päätelmän, että suodattimen läpäisi ja tautia aiheutti jokin bakteerien tuottama liukoinen myrkky. Samanlaisia kokeita teki myös hollantilainen Martinus Beijerinck, joka tuli siihen johtopäätökseen, että suodos sisälsi uudentyyppistä taudinaiheuttajaa, joka lisääntyy vain elävissä ja aktiivisesti jakautuvissa soluissa. Beijerinck oli ensimmäisiä, jotka käyttivät tekijästä nimeä virus.

Tutkijat tekivät ahkerasti tutkimuksia 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Tutkimukset johtivat mm. suu- ja sorkkataudin syntytekijöiden löytymiseen ja sen havaitsemiseen, että sairastuneella eläimellä oli pysyvä immuniteetti selvittyään sairaudesta.

Rokotusten keksijänä pidetään englantilaista Edward Jenneriä, joka huomasi, että karjanhoitajat harvoin sairastuivat isorokkoon. Hän arveli, että karjanhoitajien saama lehmärokkotartunta suojeli heitä sairastumiselta. Jenner julkaisi havaintonsa vuonna 1798 ja ehdotti, että lehmärokkoa käytettäisiin isorokon ehkäisyssä. Jennerin menetelmä on käytössä lähes sellaisenaan edelleen. Maanviljelijä Benjamin Jestyn tiedetään käyttäneen samaa menetelmää jo vuonna 1774. Turkkilaiset ovat tiettävästi käyttäneet jo tätä ennen isorokosta saatua vaarallisempaa rokotetta isorokkoa vastaan. Rokotus on menetelmänä tunnettu kaukaisilta ajoilta asti ja tulee luultavasti Kiinasta tai Intiasta.

Itselleni on rokotuksen kehityksessä tunnetuimmaksi nimeksi tullut Louis Pasteur, joka kehitti rokotteet mm. pernaruttoa ja vesikauhua vastaan.

Suomessa on rokotettu väestöä laajasti mm. isorokkoa, tuberkuloosia, polioa, tuhkarokkoa, vihurirokkoa, jäykkäkouristusta, kurkkumätää ja hinkuyskää vastaan. Tällä vuosituhannella on julkisessa mediassa säännöllisesti vuosittain loppuvuodesta kehotettu ihmisiä ottamaan kausi-influenssa rokotus. Sen ovat monet ottaneetkin ja uskoneet näin saaneensa suojan kausi-influenssaa vastaan. Osa ei ole ottanut, koska he ajattelevat, että viruksia on monenlaisia, ettei voi olla varma siitä, että kehitetty rokote toimisi juuri tänä vuonna täällä Suomessa leviävään kausi-influenssaan.

Lähiviikkoina on julkinen media uutisoinut ahkerasti monien suurten kansainvälisten lääkeyhtiöiden kilvan tekemästä kehitystyöstä koronavirusrokotteen aikaansaamiseksi. Nyt on myyntilupia myönnetty joissain maissa ja rokotuksia on myös aloitettu. Tietoja rokotusten tehosta ja niiden mahdollisesti aiheuttamista haitoista tulee pikkuhiljaa. Rokotuksia on toistaiseksi annettu niin vähän, että mitään varmaa ei voi sanoa sen kummemmin haitoista, kuin niiden tehosta.

Maassamme on aloitettu korona rokotukset jo joulukuun lopussa 2020. Niiden antamisessa on maamme päättäjien määrittelemä järjestys. On luokiteltu ihmiset tärkeysjärjestykseen. Ne, joiden katsotaan olevan yhteiskunnan kannalta tärkeimpiä, saavat rokotuksen niin halutessaan ensimmäisinä. Osalle se määrättäneen lähestulkoon, tai täysin, pakolliseksi ja työsuhteen jatkumisen edellytykseksi.

Monet julkisuuden henkilöt, tasavallan presidentti, Sauli Niinistö, etunenässä ovat ilmoittaneet ottavansa rokotteen heti, kun sellaisen saanti on mahdollista.

Keskustelu tästä aiheesta on käynyt, käy, ja tullee käymään, vähintään yhtä kiivaana sosiaalisessa mediassa kuin keskustelu maskeista, niiden hyödyistä ja haitoista, on käynyt.

Leimakirves on ollut keskusteluissa ahkerasti käytössä. ”Jos et käytä maskia, olet viruslinko, vastuuton jne. jne.” – Jos et ota rokotetta tulee varmasti samanlaisia ja vielä pahempiakin leimoja. Toisella puolella korostetaan mm. maskien haittoja, joita niillä tiettävästi on. Tulevien rokotteiden mahdollisista terveyshaitoista ei vielä ole  paljoakaan tietoa. Ja kuinka voisi ollakaan, koska rokotteet on kehitetty todella kovalla kiireellä mm. maksimaalisen taloudellisen hyödyn saamiseksi.

Yksi mahdollinen haitta jakoon tulevalla rokotteella on se, että se ei vaikuta mitään koronaviruksen aiheuttamien uusien tartuntojen määrään ja toinen on se, että rokotteen antama suoja-aika on lyhyt, eli korkeintaan maksimissaan vuoden. Jos jälkimmäinen haitta toteutuu, se tarkoittanee virusuutisointirumban jatkumista ja suurille lääkeyhtiöille täystyöllisyyttä, sekä miljardiluokan voittoja mikäli ihmisten korona rokoteusko pysyy vahvana.

Todennäköisesti varmin hyötyjä koronarokotteista on siis lääketeollisuus. Tämä tietenkin sillä edellytyksellä, että rokotteet eivät aiheuta mitään laajamittaisia vakavia terveyshaittoja kenellekään.

Jos niin onnellisesti käy, että koronavirustartuntojen määrä romahtaa laajamittaisen, maailmanlaajuisen, rokotuskampanjan ansiosta, ovat toki lääketeollisuus, maamme päättäjät ja terveydenhuollon henkilökunta ansainneet kiitoksen. Maailmanlaajuinen uutismedia joutuisi siinä tapauksessa etsimään uusia, mahdollisimman pitkään kestäviä, ja ihmisiä kiinnostavia -ja kyllästyttäviä – uutisaiheita. Enkä epäile, etteikö sellaisia löytyisi.

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Pekka Sevanto

Lähteet: Medicalnewstoday.com 30.5.2017, Sciencealert.com , Wikipedia Suomi (virus, rokote)

Julkaissut Pekka Sevanto

Olen 76 vuotias eläkeläinen ja naimisissa Pirjo vaimoni kanssa, joka on minua parisen vuotta nuorempi. Asumme kahdestaan kerrostalohuoneistossa noin sadan tuhannen asukkaan kaupungissa Suomessa. Olemme molemmat tunnustavia kristittyjä. Yksi harrastuksistani on radioamatööritoiminta OH2BFS kutsulla vuodesta 1965 lähtien. Tällä hetkellä minulla ei ole omia laitteita, mutta käyn satunnaisesti pitämässä radioamatööriyhteyksiä Kuopiossa kerhoasemalta tunnuksella OH7AA.

One thought on “VIRUKSISTA JA ROKOTTEISTA

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: